Uudelleentviittauksen etiketti (Remix)

Toukokuussa 2009 kirjoittamaani artikkelia Twitteriä vasta-alkajalle: retweet ja risuaita käydään edelleen lukemassa niin usein, että huolestuin: Onkohan kirjoittamani päässyt pahasti vanhenemaan. Ainakin uudelleentviittaus* (retweet) näytti kaipaavan tarkennuksia, joten kirjoitin remixversion.

Uudelleentviittaus on jakamista hyvästä syystä

Uudelleentviittaus on yksinkertaisesti tviitin ja siihen mahdollisesti sisältyvän linkin jakamista omille seuraajille. Jakamisen syyksi riittää, että tviittiä pidetään jakamisen arvoisena: Se on hyödyllinen, hauska, rohkaiseva, nokkela tms. Uudelleentvittausta voi siis pitää kiitoksena hyvästä sisällöstä. Olen huomannut, että jotkut ymmärtävät suosikkeihin lisäämisen samaksi kuin peukutus Facebookissa, mutta näin ei ole. Mielestäni uudelleentviittauksessa yhdistyvät sekä Facebookin jakamisen ja peukutuksen idea, koska ne ovat verkostolle näkyvää toimintaa. Suosikiksi merkkauksesta menee tieto alkuperäisen tviitin lähettäjälle, jos hän näin tilinsä sähköpostiasetuksissa pyytää, mutta verkoston muut jäsenet eivät tätä näe elleivät mene varta vasten katsomaan. Jos siis on tarkoitus antaa mahdollisimman näkyvät krediitit hyväksi koetusta sisällöstä, parempi tapa on uudelleentviittaus.

Suosikiksi merkkaus on kiinnostavan linkin tallentamista, jotta siihen voi palata – tässä mielessä se kieltämättä on kiitos tviitin lähettäjälle. Tosin verkon palveluita kukin käyttää omalla tavallaan: Itse saatan kasvattaa suosikkilistaani tunnissa kymmenillä tviiteillä hakiessani tietoa jostakin aihepiiristä. Kun käyn merkitsemäni linkit läpi, siirrän parhaat Evernoteen ja usein poistan lopuksi kaikki merkinnät.

Onko uudelleentviittauksen tavalla väliä?

Uudelleentviittaukseen on olemassa kaksi tapaa:

1. Vanha tai "manuaalinen" RT, jolloin tviittiä voi muokata. 
2. Erillisellä painikkeella toteutettava, jolloin tviitti lähtee sellaisenaan.

Vanha RT sisältää alkuperäisen viestin, sen lähettäjän tunnuksen, merkinnän RT sekä uudelleentviittaajan tiedot ja tämän mahdollisesti lisäämän kommentin. Twitterin varhaisvuosina tämä oli ainoa tapa välittää hyvä tviitti seuraajille. Nyt yleinen käytäntö on, että RT-merkintää käytetään kun halutaan kommentoida tviittiä ja muulloin käytetään painiketta. Painikkeeseen tulee turvauduttua  myös silloin kun tviitti on niin pitkä, ettei siihen saisi enää mahtumaan järkevää kommenttia ja alkuperäisen lyhentäminen muuttaisi asiaa. Ja kaikkiin tviitteihin ei yksinkertaisesti ole mitään lisättävää.

Uudelleentviittauksen tapa varmasti riippuu siitäkin, mistä tviittaa.  Mm. Twitterin webversiossa on pelkästään painike ja RT-viestin lähettäminen vaatisi alkuperäisen kopioimista ja RT-merkinnän lisäämistä käsin – harva taitaa viitsiä? Twitter-apuohjelmissa ja mobiilisovelluksissa on yleensä vaihtoehdot joko vanhaa RT-menetelmää tai uudempaa varten. Kuvassa Yes vastaa uudelleentviittauspainikkeen käyttöä ja Edit RT-viestiä.

Asiat eivät ole koskaan mukavan yksinkertaisia, somessa eivät ainakaan. RT-viestin ja painikkeen avulla tehtävän uudelleentviittauksen välisen eron ympärille on syntynyt kokonaisia kuppikuntia. Olen pariinkin otteeseen todistanut kiihkeää väittelyä tästä aiheesta. Suuria tuntoja herättää mm. se, että jos RT-viesti merkitään suosikiksi, krediitit menevät uudelleentviittaajalle eivätkä alkuperäisen kirjoittajalle. Samaten RT:nä uudelleentviitatun viestin uudelleentviittauksesta ansio menee "väärälle" ihmiselle. Mm. Klout laskee Twitter-käyttäjän mainepisteitä painikkeella tehtyyn uudelleentviittaukseen perustuen, joten tässä pitää olla tarkkana. Twitterkin on todellakin muuttunut. Se Twitter, johon menin reilut neljä vuotta sitten oli paikka, jossa enimmäkseen toisensa löytämisestä ilahtuneet samanhenkiset iloitsivat vuorovaikutuksesta sen itsensä vuoksi. Nyt Twitter on yhä useammalle totinen areena, jossa taistellaan huomatuksi tulemisesta.

Tapa, jolla Twitter toimii, voisi tilanteesta riippuen puolustaa molempia uudelleentviittaustapoja. Tviitin jakaminen painikkeella vähentää hälyä uutisvirrassa, koska saman viestin jakoja ei näytetä useita kertoja toisin kuin RT-menetelmää käytettäessä. Juuri häly ja toistohan ovat Twitterin kaltaisen palvelun riesoja, joten niiden väheneminen ei sureta. Vastaavasti manuaalinen eli RT-menetelmä nostaa tärkeän viestin paremmin  esille juuri siksi, että se toistuu – tietyissä tilanteissa tämä voi olla tärkeää. Manuaalisen RT-viestin huono puoli on taas se, että jos on tarkka lähteistään, alkuperäisen viestin lähettäjän tietojen tarkistaminen vaatii muutaman ylimääräisen hiirenklikkauksen. RT näyttää pelkän käyttäjänimen eikä avatarkuvaa, mikä voi jo kertoa paljon. Tätä pähkäilyä hyvistä ja huonoista puolista voisi tietenkin jatkaa loputtomiin.

Entä pitääkö uudelleentviittauksesta kiittää? 

Kuuluin pitkään siihen koulukuntaan, jonka mielestä RT sinänsä on jo kiitos hyvästä sisällöstä ja kiitoksesta ei tarvitse kiittää. Toisaalta jokainen tykkää saada kiitosta, ja varmasti käytännöt ovat muuttuneet, koska Twitterkin on muuttunut. Esimerkiksi näkyvyydestä taisteltaessa kiitosten jakaminen on hienovarainen keino kertoa, että katsokaas miten minä liikutin ihmisiä tänään. Se, että ovatko kiittämiset hälyä vai eivät, on minusta tarpeetonta  vänkäystä. Twitter on joka tapauksessa täynnä hälyä. Se, joka haluaa käyttää Twitteriä tehokkaasti, käyttää Hootsuitea, Tweetdeckiä tms. ja seuloo uutisvirtaansa sen, mikä juuri sinä päivänä kiinnostaa.

Lue myös:
Laita Twitter töihin puolestasi (listoista, tosin postauksessa suositeltujen apuohjelmien joukkoon lisäisin ehdottomasti Hootsuiten)
Twitterin hakutoiminnot
160 merkkiä ja turhautuminen

*)Kotimaisten kielten keskuksen suosituksissa kelpuutetaan tweet-sanan suomennokseksi sekä tviitti että twiitti. Mielestäni tviitti istuu paremmin suomenkieleen, joten käytän sitä.