Tallennuskin on osa verkkolukemista

Verkkolukemisen eräs tärkeä tai suorastaan kriittinen työvaihe on luetusta seulotun tallennus, joka etenee ainakin minun työtavoillani kahden portaan kautta: Kun olen arvioinut sivun pikalukemisen jälkeen kiinnostavaksi enkä ehdi tutkia sitä tarkemmin, tallennan sen yleensä lukuohjelmaan. Tässä vaiheessa minun ei tarvitse olla 100 % varma siitä onko teksti hyödyllinen, riittää kun se vaikuttaa sellaiselta.

Lukuohjelmasta muistikirjaan

Omassa käytössäni oleva lukuohjelma on nimeltään Instapaper. Olen valinnut sen siksi, että palvelu toimii iPadille tehdyn appsin kanssa. Sillä voin lukea tallentamiani artikkeleita esimerkiksi työmatkoilla. Sovellus ei vaadi verkkoyhteyttä, joten lukeminen onnistuu vaikka junaverkko pätkisi tai jos istun bussissa, jossa verkkoa ei kerta kaikkiaan ole.

Artikkeli, joka Instapaperista tarkemmin luettaessa osoittautuu tärkeäksi ja josta arvelen olevan hyötyä myöhemmin, tallennetaan Evernoteen samoin kuin ne, jotka heti löydettäessä totean arvokkaiksi. Evernoten tilalla voi tietysti olla mikä tahansa muistikirjasovellus, OneNote, Springpad tai Simplenote. Muitakin hyviä varmasti on. Itselläni OneNote on käytössä Evernoten rinnalla. Vien siihen mm. Office-projekteihin liittyvät linkit ja muistiinpanot ylläpitääkseni koulutuksia varten tarpeellista käyttökokemusta.

Mihin kirjanmerkkipalvelut jäivät?

Miksi sitten olen jättänyt kirjanmerkkipalvelut vähemmälle käytölle ja siirtynyt lukuohjelmaan + muistikirjasovellukseen, jotka ovat on kirjanmerkkipalveluita epäsosiaalisempia välineitä tai näin ainakin väitetään. Instapaperista voi nykyisin jakaa mm. Facebookiin ja Twitteriin, lisäksi Evernote-muistikirja on mahdollista jakaa luomalla julkinen linkki tai kutsumalla ihmisiä sen käyttäjäksi. Syy muistikirjan suosimiseen on ensinnäkin se, että tiedon haku, sen käyttö ja tuottaminen jakautuvat nykyisin niin monen eri päätelaitteen välille, että yksittäisten sovellusten sijaan minun on ajateltava tekemistä jonakin työympäristössä tapahtuvana. Deliciousin ja Diigon iOS-appseilla ei toimivaa systeemiä saa aikaiseksi. Poltan niiden kanssa vain piuhani. Esimerkiksi Diigo iPadille riemastuttaa minua kaatumalla joka ikisellä sisäänkirjautumisyrityksellä  - käytä nyt sitten sellaista.

Tallennettu on hyödyllistä vasta metatiedolla varustettuna

Asiantuntija verkkolukijana -artikkelin kommentissa Juha totesi näin: “Oleellinen osa informaation elinkaaressa on linkin pelkän tallentamisen lisäksi sen luokittelu ja/tai varustaminen metatiedoilla kuten tageila tai kontekstilla, minkä yhteydessä se löytyi.”

Tässä on se toinen syy siihen, miksi suosin hyvää muistikirjasovellusta. Siinä pitää olla mahdollisuus luoda ja käyttää tunnisteita, lisäksi leikkeeseen on tarvittaessa pystyttävä kirjoittamaan huomautuksia. Koska Evernotessa on tunnisteiden lisäksi mahdollista luoda kansioita, saan muistiinpanojen tallennuksen toteutumaan sen verran monen ulottuvuuden avulla, että tiedon pitäminen järjestyksessä alkaa olla jo vaivatonta. Tämä helpottaa ymmärrettävästi myös tallennetun käyttöä, mikä on edellytys sille, että koko tallennussysteemissä on yhtään mitään mieltä.