Viimeinen pisara hankintapäätökselle taisi olla iBooks Author. Opetusmateriaalin jakelu iPadille tehtynä on enemmän kuin mielenkiintoinen ajatus. Päädyin 13” MacBook Air -laitteeseen, koska kevyenä sitä on mukava kuljettaa mukana. Ostin myös yksinkertaisen nerokkaan Magic Mouse -hiiren.
Kulttuurishokki ja miten siitä selvittiin
Mac on helppokäyttöinen laite, mutta kulttuurishokin se tuotti siitäkin huolimatta, että en ole mikään laite- enkä käyttöjärjestelmäfundamentalisti ja asennoiduin uutuuteen myönteisen uteliaasti. Shokkia mahdollisesti lievensi kokemus muista iOS-laitteista, mutta monesta asiasta pitää ajatella toisin. Aluksi häiritsi hirveästi kun niin sanotusti “konepellin alle” päästäkseen piti nähdä vähän vaivaa mikä taas PC-laitteessa on suunnattoman helppoa. Olen it-tukitaustani vuoksi tottunut ajattelemaan, että asioita pitää kätkeä vain kun käyttäjä on toope ja tässä on selvä kulttuuriero. Asiat, kuten ohjelman asennus, hoituvat hyvin suoraviivaisesti. Hieman hirvitti poistaa ulkoinen kovalevy koneesta vetämällä sen kuvake roskakoriin!Näppäimistö teetti töitä. Esimerkiksi Delete-näppäintä etsin pitkään, mutta löysin Applen tukisivulta hyvän ohjeen nimeltä Ennen Windowsissa, jota suosittelen muillekin PC-laitteeseen tottuneille. Insert-näppäimen haikailu loppui siinä vaiheessa kun totesin, että eipä tuolle PC:ssäkään nykyisin sanottavasti käyttöä ole. Muita päänvaivaa tuottaneita asioita olivat mm. tekstinkäsittelyn näppäinkomennot sana kerrallaan, rivi kerrallaan yms. liikkumiseksi sekä hiiren pikavalikon puuttuminen.
Erityisiä ilon aiheita
Mac käynnistyy samassa ajassa kuin PC palautuu lepotilasta. Lepotilasta Mac käynnistyy silmänräpäyksessä!Ohjelman asennus on tosiaankin ollut suunnattoman yksinkertaista ja helppoa, lisäksi myös ohjelman ostaminen on suunnattoman vaivatonta, Visa-laskun mukaan ehkä liiankin. Tosin näyttää olevan niin, että vaikka Mac on kallis laite, sille tehdyt ohjelmat ovat suhteellisen edullisia. Kallein hankinta tähän mennessä on Photoshop Elements 10, joka maksoi 63 euroa. Macille on myös runsaasti hyviä maksuttomia ohjelmia. Vakiosovellusten joukosta löytynyt mutkaton kuvakaappari riemastutti.
NovaMindin antelias lisenssipolitiikka ansaitsee kiitoksen. Etsin ensin Mindjetin Mac-versiota, mutta minun olisi pitänyt pulittaa siitä enemmän kuin sieluni sieti. Sen sijaan NovaMind sallii saman lisenssiavaimen käytön eri laitteissa, koska heille kuulemma on aivan luonnollista, että ihmiset käyttävät ohjelmaansa eri alustoilla. Sitähän minäkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä, nimimerkillä ja anonyyminä. Tarkistan kuitenkin kaikki kommentit ennen julkaisemista, koska haluan blogini lukijoiden näkevän vain blogin aihepiiriin liittyvää tekstiä eikä mainoksia tai alatyyliä ja raivoamista.
Perusteltu asiallinen kritiikki on ilman muuta sallittua. Arvostan sitä eniten kun kirjoitat omalla nimelläsi, koska minäkin kirjoitan täällä omalla nimelläni.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.