Yhteistyö toisen yrittäjän kanssa on mielestäni paikallaan kun
- jommallakummalla enemmän asiakkaita kuin hän pystyy yksin palvelemaan ja yhteistyön molemmilla osapuolilla on riittävästi sopivaa osaamista TAI
- oma osaaminen on kuin palapeli, josta puuttuu yksi palanen, joka löytyisi kumppanilta TAI
- yhteinen osaaminen voisi tuottaa jotakin uutta ja jännittävää, jota kumpikaan yksin tai toisen aivan samanlaisen ihmisen kanssa ei saisi aikaan.
Kurjuutta ei pidä ryhtyä jakamaan! Tyhjä tilauskirja ei täyty sillä, että kaksi yrittäjää ruikuttaa ja syö pullaa. Eri asia on tietysti vertaistuen muodossa annettu keskustelu- ja kuunteluapu, jota yrittäjäpiireissä myös tehdään.
Yhteistyökumppanin hankkiminen kuulostaa helpolta. Senkun menee kysymään tutulta yrittäjältä ”alaksä tekeen mun kaa” ja käärii hihat. Tällä tavoin pää edellä ryntäämällä saattaa syntyä jotakin hienoa, mutta vain jos onni on myötä. Todellisuudessa hyvän yhteistyökumppanin löytäminen taitaa kuitenkin olla sekä sattumaa että tietoista työtä. Ensimmäinen oppimani asia on, että avointa keskustelua ei saa arkailla. On paljon kysymyksiä, jotka pitää uskaltaa kysyä. Jo yhteistyö-sanan merkitys vaihtelee uskomattoman paljon. Olen törmännyt mm. seuraaviin sisältöihin:
- Yhteistyö tarkoittaa asiakassuhdetta. Yleensä sanaa yhteistyö käyttää myyjä puhuessaan sinulle, ostajalle. Yhteistyön sisältö on säännöllinen ostaminen tältä samalta myyjältä. Miksipä tässä kontekstissa ei voisi puhua yhteistyöstä, olenhan esimerkiksi itsekin todennut, että hyvä koulutus syntyy tilaajan ja kouluttajan yhteistyönä. Aivan liian usein yhteistyö vain kutistuu tarkoittamaan myyjän taholta tulevaa säännöllistä laskutusta ja alati huononevaa palvelua – olethan jo hänen hyppysissään, miksi nähdä vaivaa.
- Yhteistyö voi olla myös peitenimi hyväksikäyttöpyrkimyksille. Pari vuotta sitten löysin itseni kuviosta, jossa kaikki sujui hyvin niin kauan kuin minä tein yhteisiä diaesityksiä ja toimin hyväntekeväisyysperiaatteella helpdeskinä kun kaveri kyseli neuvoja asiakkaansa luota kesken koulutuspäivän. Sävellaji vaihtui huuliharpussa siinä vaiheessa kun minä tarvitsin apua. Koska en ole mikään uhrautuja, yhteistyö päättyi yksipuolisella päätökselläni.
Minulle yhteistyö on yhdessä tekemistä, parhaimmillaan uuden luomista yhdessä. Yhteistyön edellytys on avoimuus ja luottamus. Jos ne puuttuvat, voit pahimmassa tapauksessa päätyä huomaamaan, että kumppani haluaa vain ylimääräisen käsiparin toteuttamaan omaa päähänpinttymäänsä. En sano, etteikö joku voisi olla tyytyväinen saadessaan tehdä valmiin pohjalta. Yhteistyökuvioita on yhtä monenlaisia kuin on osapuolia ja juuri tämän vuoksi on tärkeää varmistua siitä, että yhteistyön merkitys on molemmille sama.
Auditointi on komea sana, jota ei pidä pelätä
Suuret yritykset käynnistävät auditointiprosessin valitessaan alihankkijaa tai ryhtyessään yhteistyöhön. Auditointi on määrämuotoista ja objektiivista toiminnan laadun arviointia. Auditoinnin aikana selvitetään vastaako yhteistyökumppanin laatujärjestelmä omia laatustandardeja. Suosittelen vastaavaa soveltaen myös meille pienimmille. Ei tarvitse käynnistää mitään byrokratiamyllyä, pienyrittäjillä auditointi voi olla yhtä kuin avoin keskustelu ja ahkera googlaus.Uskalla kysellä tulevalta yhteistyökumppanilta: Mitkä ovat hänen tapansa toimia, keitä hänen asiakkaansa ovat, selvitä käytössä oleva laitteisto mikäli tämä on kuvioissanne olennaista. Jos tarkoitus on sijoittaa rahaa, selvitä myös taloudelliset tosiasiat, jotta et päädy lystin maksajaksi. Äläkä vedä hernettä nenään kun tätä samaa avoimuutta odotetaan myös sinulta!
Seuraa myös kumppanikandidaatin nettipresenssiä. Tulevaa palkollista ei saa googlata, toista yrittäjää mikään ei estä seuraamasta. Minusta on tärkeää, että yhteiseen nettipresenssiin löytyy ilme, jonka molemmat kokevat itsensä näköiseksi. Jos itse teet sujuvasti töitä verkkoympäristöissä ja yhteistyökumppani haluaa keskustella asioista vain IRL, ehkä maailmanne ovat liian kaukana toisistaan. Keskustelkaa arvoista. Sopikaa pelisäännöistä ja kirjatkaa ne vaikka jaettuun Google-dokumenttiin. Mikään ei turhauta enempää kuin asioiden mälvääminen eestaas siinä vaiheessa kun haluaisi päästä tekemään.
Erilaisuus hioo ja kasvattaa. Kuitenkin pään hakkaaminen seinään kasvattaa vain kuhmuja. Aikuinen tuntee itsensä ja tietää minkälaisten ihmisten kanssa hän muodostaa kombinaation, jossa epäonnistumisen todennäköisyys on erityisen suuri. Kovin riskialttiin erilaisuuden kasvattavaan vaikutukseen on ehkä parempi totutella aluksi muissa kuvioissa, sillä liiketoiminnan katastrofeista seuraa pahimmillaan taloudellisia vaateita tai maineen menetys.
Hieno erittely ja näkökulmat päälle. Kun asia tulee jossain vaiheessa kohdallani ajankohtaiseksi, tästä tulee mun check-listan pohja. :)
VastaaPoistaKiitos. Pienen yrityksen etu on ilman muuta ketteryys, joskus tosin vaikuttaa siltä, että ketteryys sekoitetaan päämäärättömään ryntäilyyn mihin olen kyllä itsekin syyllistynyt monta kertaa. No se on varmaankin juuri sitä pään seinään hakkaamista :)
VastaaPoistaJos löydät lisää check-kohtia niin kerrotko?
Joo, mulla on vienyt aikansa ennen kuin liikeidea on kirkastunut ja sit tää 'maailma on täynnä kiinnostavia projekteja' on edelleen&toisinaan oikeasti 'ankara lumous'. Toisaalta yksinyrittävän kannattaa kokeilla kaikkea, opiksi ja ennen kaikkea ojennukseksi se vain on.
VastaaPoistaYes, L-boss, you are first to know! :)