Käytätkö OneNote-tunnisteita

OneNoten tunnisteet ovat kuvakkeita, joita voi liittää suunnilleen kaikkeen muistikirjojen sisältöön. Tunnisteiden toiminta ymmärretään kuitenkin aika huonosti ja niitä pidetään usein jonakin luettelomerkin tyyppisenä elementtinä. Tämä ehkä johtuu siitä, että yleisesti tunnettu näppäinyhdistelmä Ctrl+1 tuottaa luettelomerkkiä muistuttavan valintaruudun, joka sopii käytettäväksi erilaisissa listoissa. Valintaruutuun voi lisätä ruksin hiirellä klikkaamalla kun tehtävä on tullut valmiiksi.

OneNotessa on kuitenkin paljon muitakin tunnisteita kuin rasti ruutuun -laatikko. Kun avaat pikavalikon ja valitset Tunniste tai avaat Aloitus-välilehdeltä tunnisteiden luettelon, näet kaikki vaihtoehdot. Tunnisteen voi lisätä luettelosta valitsemalla tai käyttää pikanäppäimiä Ctrl+1...Ctrl+9.

Jos OneNoten tunnisteet loppuvat kesken, voit luoda uusia. Omia tunnisteita pääset luomaan Aloitus-välilehden Tunnisteet-ryhmässä olevan luettelon alareunassa olevalla komennolla Mukauta tunnisteita.

Tunnisteet eivät ole pelkästään koristelua varten vaan niiden avulla voi etsiä asioita ja luokitella muistikirjan sisältöä. Merkitset ehkä tietynlaiset työtehtävät aina samalla tunnisteella: Esimerkiksi lisätietoja odottavat kysymysmerkillä, puhelinkeskustelua vaativat puhelinkuvakkeella. Jos toimit näin, voit nopeasti tarkistaa vaikkapa työpäivän alussa paljonko sinulla on tiettyyn kategoriaan kuuluvia tehtäviä odottamassa. Aloitus-välilehdellä on Etsi tunnisteet -painike, jota napsauttamalla avaat muistikirjan oikeaan laitaan Tunnisteiden yhteenveto -tehtäväruudun. Siinä luetteloidaan kaikki tunnistein merkityt kohdat ja voit siirtyä alkuperäiseen merkintään tunnisteen vieressä olevaa tekstiä napsauttamalla.

Jos sinulla on paljon valintaruuduin merkittyjä tehtävälistoja, lisää ruksi Näytä vain valitsemattomat kohteet -ruutuun ja näet vielä tekemättä olevat tehtävät. Valintaruudun alaosan Etsi-luettelosta voit määritellä alueen, jota haku koskee. Oletus on, että tunnisteita etsitään kaikista muistikirjoista.

Blogin muita OneNote-artikkeleita:

• Täällä on tämmöinen OneNote, mikä se on 
• Word vs. OneNote 
• OneNote-vinkkejä 

OneNote-muistikirjaohjelmaa käsittelevä sarja päättyy tältä erää. Mahdollisesti kirjoitan vastaavanlaisen vinkkiartikkelisarjan Evernotesta vielä tämän kevään aikana eli saatamme tavata muistikirjateeman parissa pian uudelleen.

OneNote-vinkkejä

Tällä kerralla muutama OneNote-vinkki, joista suurin osa perustuu usein kuulemiini kysymyksiin:

1. Miten saa uuden sisältöobjektin välittömästi toisen alapuolelle?
2. Miten muistikirjaan liitetty tiedosto käyttäytyy?
3. Muistikirjan sisällön vieminen Wordiin, miten se kannattaa tehdä?
4. Miten luodaan Outlook-tehtävä OneNotesta.
5. Näyttöleikkeen lisääminen helpoimmin.
6. Mikä on OneNoten oma roskakori?

1. Kun napsautat OneNote-muistikirjan sivua, luot samalla sisältöobjektin, johon teksti sijoittuu. Kun napsautat alempana samalla sivulla, OneNote olettaa sinun haluavan lisätä tekstiä ensimmäiseen sisältöobjektiin ja suurentaa sitä. Entä jos haluatkin luoda uuden tekstilaatikon? Kaksoisnapsauta sivua kertoaksesi OneNotelle, että tämä juttu kirjoitetaan nyt omaan laatikkoonsa.

2. Muistikirjan Lisää-välilehdellä on Liitä tiedosto -painike, jolla voit tuoda tiedoston muistikirjaan. Tiedosto näytetään kuvakkeena ja se voidaan avata kaksoisnapsauttamalla tai pikavalikosta. Kaksoisnapsautus ja pikavalikon Avaa-komento ovat sama asia ja ne avaavat muistikirjaan sijoitetun version tiedostosta. Jos asiakirjaa on muutettu OneNoteen sijoittamisen jälkeen ja haluat nähdä sen muutoksineen, käytä komentoa Avaa alkuperäinen.

3. Sisällön siirtäminen sovellusten välillä on totuttu tekemään leikepöytää käyttäen niin pitkään, että muita tapoja ei välttämättä tule ajatelleeksi. Voit käyttää myös OneNoten Tiedosto-valikossa olevaa komentoa Tiedosto/Lähetä/Lähetä Wordiin. Oletus on, että kokonainen sivu lähetetään uuteen tyhjään asiakirjaan, mutta voit myös valita lähetettäväksi useita erillisiä tekstikohtia (Ctrl-näppäimen kanssa voi valita hajapaloja). Myös usean erillisen sivun lähettäminen onnistuu.

Huomaa myös Tiedosto-valikossa oleva vaihtoehto tallentaa muistikirjan osa tai sivu Word-asiakirjaksi. Tämä ei kuitenkaan ole suositeltavin tapa silloin kun muistikirjassa on paljon linkkejä, grafiikkaa tunnisteita yms. sisältöä, jota Word ei tunnista.

4. Valitusta tekstikohdasta voi luoda Outlook-tehtävän pikavalikon Outlook-tehtävät -komennolla. Jos valitset Mukautettu, avataan Outlookin tehtäväikkuna ja voit lisätä tehtävää koskevat tiedot. Outlookin ei tarvitse olla avoinna tehtävää lisättäessä.

5. Näyttöleikkeen otat helposti painamalla Windows+S, jonka jälkeen ruutu himmenee ja ristikkokursori ilmestyy näkyviin leikkeen valitsemista varten. Kun olet valinnut leikkeen sisällöksi tulevan alueen, avataan ikkuna, josta voit valita leikkeen sijoituspaikan: muistikirja, osa ja sivu. Lisää-välilehdellä on myös Näyttöleike-painike, mutta ennustan ettet todennäköisesti käytä sitä opittuasi ottamaan leikkeen näppäinkomennolla.

6. OneNoten oma roskakori on Jaa-välilehdellä. Jokaisella muistikirjalla on oma roskakorinsa. Muistikirjasta poistettu sisältö voidaan palauttaa 60 päivän ajan.

Tämmöisiä tänään.

Word vs. OneNote

Moni sanoo, ettei tarvitse erillistä muistikirjaohjelmaa, koska käyttää mm. kokousmuistiinpanojen tekemiseen Wordia. Onnistuuhan tietysti muistiinpanojen tekeminen niinkin. On kuitenkin monta hyvää syytä, jotka puoltavat OneNoten käyttöä muistiinpanojen tekemiseen kokouksissa sekä niihin valmistauduttaessa ja missä tahansa kokousten ulkopuolella. Yksikään hyvistä syistä ei myöskään tee Wordia tarpeettomaksi tai hankaloita sen käyttöä tekstin työstämiseen myöhemmässä vaiheessa.

Kuva: iStockphoto

Word on tekstinkäsittelyohjelma, joka sopii mainiosti pitkien tekstikokonaisuuksien kirjoittamiseen, jäsentelyyn ja muuhun muokkaamiseen. Wordissa ei kuitenkaan ole toimintoja, jotka tukisivat joustavaa muistiinpanojen tekemistä sekä muistiinpanoihin liittyvän monipuolisen sisällön lisäämistä nopeasti ja vielä kaiken tämän sujuvaa hakua. Jo pelkästään se, että jokainen uusi Word-asiakirja on tallennettava ja nimettävä sekä vielä muistettava tallentaa säännöllisin väliajoin sisällön muuttuessa, tekee siitä paljon OneNotea kömpelömmän muistiinpanovälineen.

Kun valmistaudut kokoukseen, voit kirjata OneNoteen asioita, jotka haluat ottaa esille. Voit myös liittää muistiinpanoihin kokonaisia asiakirjoja tai linkkejä niihin. Kun täydennät etukäteen tekemiäsi kysymyksiä, saat samalla tekstiä kokousmuistioon tai pöytäkirjaan mikäli kirjoittamisnakki osuu kohdallesi – OneNotestahan on helppo viedä yksittäisiä tekstikappaleita tai vaikka kokonainen sivu Wordiin jatkokäsiteltäväksi.

OneNote-ohjelman käyttöä puoltavat lisäksi seuraavat ominaisuudet:

• Sivujen ja muistikirjojen välillä liikkuminen on nopeaa, koska ei tarvitse availla, tallentaa tai sulkea tiedostoja. Kaikki sisältö on heti saatavilla sen jälkeen kun OneNote on avattu.
• Muistiinpanoja voi järjestellä vapaasti yksittäisen muistikirjan sisällä ja myös muistikirjojen välillä.
• Tekstin korostamiseksi ja merkitsemiseksi on erilaisia työkaluja. Muistiinpanoihin voidaan liittää tunnisteita, joita taas voi hyödyntää hakutoiminnossa.
• Edellisessä kohdassa mainittu OneNoten hakutoiminto on tehokas. Haun voi määrittää kattamaan sopivaksi katsomansa kokoisen alueen.
• Yhteydet muihin ohjelmiin helpottavat työntekoa. Edellä mainitun Word-yhteiskäytön lisäksi voit mm. siirtää Outlook-viestin OneNoteen tai määritellä Outlook-tehtäviä OneNotesta käsin. 
• OneNote-muistikirja voidaan myös jakaa. Epävirallisemmissa yhteyksissä kokousmuistiinpanot saa työkavereille suoraan OneNotesta mahdolllisine linkkeineen, piirroksineen ja kuvineen.

Ja muista myös, että OneNote-muistiinpanoja voi tehdä myös muistikirjan ollessa suljettuna (pikamuistiinpanot). Hyväkään idea ei ole minkään arvoinen jos sen unohtaa!

Vielä mobiilikäyttäjille muistutukseksi, että OneNote on tällä hetkellä saatavilla Windows-puhelimille sekä iPhonelle/iPadille ja Androidille.

(Tulossa on vielä pari muuta OneNotea käsittelevää ohjeartikkelia, joten jos olet harkinnut tämän työkalun käyttöönottoa tai kaipaat lisävinkkejä niin pysy kuulolla.)

"Ihminen ei vain elä elämäänsä vaan luo sitä.”

Mikko Taskinen on niitä ihmisiä, joihin olen tutustunut Facebookissa yhteisten kavereiden kautta, mutta jota en ole koskaan tavannut IRL. Viimeksi mainittu asiaintila toivottavasti tässä vielä korjataan.

Pyysin Mikolta blogihaastattelua tutustuttuani hänen kirjaansa nimeltä Sisäinen harjoitustie, jonka hän on kirjoittanut yhdessä Krista Laguksen kanssa. Kirjaan liittyy myös Pieni harjoituskirja.

Kuvaa lyhyesti kirjaasi tai kirjojasi. Kenelle kirjoitit ne?

Kirjojen syntyhistoriaan liittyy kasvatustieteen maisterityöni, jolla oli sama aihe, mutta kontekstina koulu ja opettajan työ. Aiheella eli sisäisellä harjoittelemisella on minusta annettavaa jokaiselle ihmiselle. Koska juuri kukaan ei lue akateemisia lopputöitä, kirjan kirjoittaminen ja julkaiseminen toivat aiheen suuremman yleisön ulottuville.

Kirjat kertovat sisäisestä harjoittelemisesta. Sisäinen harjoitustie – alaotsikkona perustan luominen – kertoo siitä, mitä harjoitteleminen on, mitä tarkoitetaan harjoittelevalla asenteella, mitä harjoitteleminen elämässä tarkoittaa ja mitä siitä seuraa. Pieni harjoituskirja vie tämän “teoreettisen” johdannon käytäntöön, konkreettisiin harjoituksiin. Kuvaan kirjassa myös harjoitusten seurauksia ja sitä, miten harjoittelemista voi peilata eli miten voi tulla tietoiseksi harjoittelemisestaan ja sen aikaansaamista prosesseista itsessä.

Ihmiset harjoittelevat “sisällään” nykyisin monenlaisia asioita: Meditoivat, harjoittavat positiivista ajattelua, läsnäolemista jne. Halusin nostaa harjoittelemisen ja harjoittelevan asenteen kaikkien ihmisten tietoisuuteen, vaikka samalla tiedän, että tämä on vielä melko marginaalisen ihmisjoukon hommaa. Muistelinkin kirjoja kirjoittaessani humoristisesti Nietzschen Näin puhui Zarathustra -teoksen alaotsikkoa: ”Kirja kaikille eikä kenellekään”.

Mitä tarkoitat harjoittelemisella?

Sisäiseen harjoittelemiseen pätee sama kuin ulkoiseenkin: Mielekästä, säännöllistä ja läsnä olevaa toistoa. Mutta nyt ei harjoiteta ulkoisia vaan sisäisiä lihaksia, sisäisiä kykyjä ja ominaisuuksia. Niin kuin kirjassani kuvaan, ihminen voi ottaa harjoiteltavakseen minkä tahansa asian, jonka osaaminen tekisi hänen elämästään, elämänlaadustaan ja elämisentunteestaan paremman. Tämä voi olla keskittyminen, läsnäolo, ajatteleminen, tunteiden tasapaino jne. Tai jopa nukkuminen, jonka laatua ihminen voi edistää yksinkertaisella harjoituksella: Päästämällä irti päivästään nukkuu syvemmin ja kevyemmällä mielellä.

Miksi harjoitella? Eikö meille aseteta ihan riittävästi kaikenlaisia itsenkehittämispaineita jo muutenkin?

Harjoitteleminen on oma, tietoinen ja vapaa päätös. Siksi sillä on erityinen voima ja asema ihmisen elämässä. Tällainen “sisäinen ohjautuvuus” on tärkeä asia, sillä suurin osa asioista tapahtuu ihmisen tietoisen ohjaamisen ulkopuolelta, joko sisäisten impulssien tai ulkoapäin tulevien välttämättömyyksien puristuksessa.

Harjoitteleminen vahvistaa ihmisen sisäistä voimaa ja luo itsenäistä sisäistä elämää. Näitä ihminen tarvitsee voidakseen elää sellaista elämää, jossa on uskollinen omille arvoilleen. Lisäksi harjoitteleminen antaa ihmiselle mahdollisuuden tehdä elämästä omansa näköinen. Hänen ei tarvitse tyytyä “tehdasasetuksiin” vaan hän voi luoda elämäänsä sisältä käsin. Ihminen on syntyessään kuin raakamateriaalia, josta hänen on määrä elämällään tehdä taideteos.

Tätä taideteosta ihminen voi muovata keskelle arkeaan “upottamillaan” yksinkertaisilla harjoituksilla. Kirjassani esittelemäni harjoitustie on täysin mahdollista toteuttaa arjessa kenenkään muun sitä edes huomaamatta.

Sanot verkkosivullasi: "Vanhentuneet mielikuvat itsestä ja jäykistyneet toimintatavat ovat useimmiten suurin este astumiselle parempaan ja kiinnostavampaan elämään." Tämä on niin totta, mutta selvästikin on niin vaikea lähteä aktiivisesti muuttamaan asioita vaikka olisi todennut, että pysyttely vanhassa ei toimi? Entä jos muutos ei viekään parempaan?

Kuvaamasi vaikeuden voin täysin allekirjoittaa enkä varmaankaan ole siinä yksin. Itsenäinen tahto ei ole annettua, vaan sitä täytyy sitkeästi ja johdonmukaisesti harjoitella. Itsensä ylittäminen, sisäisen vapauden kokeminen ja harjoittelemisen kautta itsensä voittaminen ovat kokemuksina todella palkitsevia ja voimaannuttavia. Tässä on yksi elämän paradoksi: Harjoittelemisen kautta ihminen voisi paremmin ja jaksaisi enemmän, mutta ihminen ei jaksa ryhtyä harjoittelemaan.

Sama koskee myös työtä, ihmissuhteita, omia tapoja ja tottumuksia. Itsenäinen tahto edellyttää tuekseen rohkeutta, jota tavallisesti löytyy vain pakon edessä, samoin kuin tahto muutokseen. Ihminen pitää vanhasta ja turvallisesta kiinni. Se on inhimillistä, sillä uusi ja tuntematon pelottaa.

Muutos vie kuitenkin aina todellisempaan, sellaiseen, joka on enemmän itsen näköistä ja lähemmäs sitä, mitä ihminen on elämältään tahtonut. Tämä autenttisuus koskee myös ihmistä itseään: Harjoittelemisen ja elämässään toteuttamiensa muutosten kautta ihminen tulee vähitellen siksi, joka on aina halunnut olla. Samalla ihmisestä pääsee esiin paras, joka on usein koko elämän ollut kätkettynä.

Sinulla on oma yritys, Peilaus Oy. Mikä on yrityksesi syntytarina?

Toimin kasvattajana ja opettajana yli 20 vuotta. Rakastin työtäni. Kun olin ohjannut taas yhden luokan kahdeksannelle, minulle tuli tunne, että jos haluan elämässäni tehdä jotakin muuta, se olisi nyt tai ei koskaan, muuten jään koulumaailmaan loppuelämäkseni. Lisäksi joskus on hyvä lopettaa kun on huipulla. ;)

Steinerkoulun opettajana toimiminen on eräänlaista yrittäjyyttä. On suuri vapaus niin sisältöjen ja menetelmien, mutta varsinkin sen suhteen, kuinka paljon antaa itsestään työlleen oppilaiden kanssa. Olin opettanut tulevia opettajia sekä vetänyt erinäisiä koulutuksia ja pitänyt esitelmiä eri yhteyksissä. Lisäksi olin huomannut, että minulla on läsnä olevan kuuntelemisen kyky, jota sana peilaus kuvaa. Sekä työssäni että sen ulkopuolella olen kohdannut paljon ihmisiä, jotka hyötyisivät selvästi sellaisesta yksinkertaisesta asiasta, että joku oikeasti kuuntelisi heitä. Tätä kykyä ja luovia pedagogisia avujani olen käyttänyt uudessa työssäni.

Yrityksesi harjoittaa myös kustannustoimintaa? Sattuneesta syystä tämä kiinnostaa minua kovasti. Miksi päädyit kustantamaan oman kirjasi, eikö se ole vaivalloista ja aikaa vievää?

Kustantaminen liittyy minulla yrittäjänä toimimisen itsenäisyyteen. Saan tehdä kaikki päätökset ja valvoa niiden toteutumista. Kääntöpuolena on tietysti tuo mainitsemasi vaivalloisuus ja se, että aikaa palaa, varsinkin markkinointiin ja myymiseen. Tätähän yrittäjyys on: Monessa asiassa pääsisi helpommalla, kun olisi töissä jollakin toisella. Mutta maailma ei vaan riitä, joissakin meissä elää halu olla itse luomassa sitä.

*****
Kiitos haastattelusta, Mikko! Mikon kirjoja voin suositella kenelle tahansa, jolle elämän kohokohdiksi eivät aivan riitä uusi auto joka vuosi, hampurilaisbaarin työntekijän 3 kk palkan verran maksanut laukku ja uima-allaslomat ökyhotelleissa.

Tieto tekee foliohatun tarpeettomaksi

Säntäsitkö ottamaan Googlen hakuhistorian pois käytöstä kun “kaikki” niin sanoivat? Entä olitko koskaan tutkinut mitä se tekee? Entä jos tutustuisit Googlen hakuhistoriaan? Se tekee nimittäin muutakin kuin pelkästään ohjaa näytöllesi paremmin kohdennettuja mainoksia. Tosin ns. kohdennus tuottaa hyvin usein tahatonta tilannekomiikkaa, mitä pidän aika lohdullisena: Ihan kaikkea ne eivät sentään minusta tiedä.

Mutta nyt hakuhistorian pariin: Kirjaudu Google-tilillesi, mene asetuksiin ja etsiydy kohtaan Tuotteet (Products). Etsi verkkohistorian kuvake ja napsauta. Käytössä oleva verkkohistoria tallentaa tekemäsi haut ja voit selata niitä taaksepäin niin pitkälle kuin tallennus on ollut käytössä. Historialistassa ovat näkyvissä haun aikatiedot ja hakusanat sekä sivut, joilla kävit haun jälkeen. Mistä olitkaan kiinnostunut esimerkiksi vuosi sitten? Tämä tieto löytyy hakuhistoriasta mikäli tallennuksessa ei ole ollut taukoja. Historian avulla voi löytää sen tarpeelliseksi osoittautuneen sivun, jota ei tullut tallentaneeksi kirjanmerkkeihin, Evernoteen, OneNoteen, Diigoon, Instapaperiin tai mihin ikinä linkkejäsi tallennatkaan. Itse olen usein turvautunut hakuhistoriaan tällä tavoin.

Kalenteri näyttää visuaalisessa muodossa verkkoaktiivisuutesi. Mitä tummempi sininen, sitä enemmän toimintaa.

Sivun vasemmassa laidassa on sisältökohteiden lista ja voit hakea näkyviin vaikka kuvatiedostojen hakuhistorian. Kokeile myös kohtaa Trendit.

Jos käytät Google-kirjanmerkkejä, voit tallentaa sinne sivun napsauttamalla sivun nimen vieressä oikealla olevaa tähtikuvaketta. Kirjanmerkkejä voit tarkastella hakuhistoriasivulta valitsemalla Kirjanmerkit (Bookmarks), mutta kätevämminhän ne saa käyttöönsä esimerkiksi iGoogle-sivulle lisätyn vimpaimen avulla.

Milloin tahansa voit keskeyttää hakuhistorian tallennuksen Keskeytä tilastointi -napilla, poistaa haluamasi kohdan luettelosta (valintamerkki ruutuun ja Poista) tai tyhjentää koko hakuhistorian (Poista koko verkkohistoria).

Tunnustan joskus pohtineeni missä määrin on hyväksi, että hakukone näyttää minulle sisältöä sen mukaan mitä olen ennenkin katsellut. Onko jokin piste, jonka jälkeen tämä avuliaisuus alkaa tyhmistää ihmistä? Entä mistä tiedän millä mallilla yhteiskuntamme makaa viiden vuoden päästä? Millaiset mitat vainoharhaisuus voisi saada? Tosin arvelen, että verkkokäyttäytymisen seuraamisen sijaan meitä ryhdyttäisiin lähinnä rajoittamaan.

Selaimella on oma historia 
Huomaa myös, että Googlen hakuhistoria on eri asia kuin selaimen oma hakuhistoria, johon pääset käsiksi selaimesi valikoista. Chromessa reitti löytyy jakoavainkuvakkeen avaamasta valikosta kohdasta Historia. Selaimen hakuhistoria on selainkohtainen ja konekohtainen. Googlen hakuhistoria seuraa hakuja selaimesta ja päätelaitteesta riippumattta mikäli olet kirjautuneena Googleen niitä tehdessäsi.

Hups, jäiköhän Google-tili auki
Iskeekö joskus epäilys: Jäikö vieraalta tietokoneelta Google-istunto auki? Minulle on käynyt pari kertaa niin koulutuksen jälkeen. Tosin käytän koulutuksessa erillistä demotiliä, mutta ei sitäkään pidä kenen tahansa päästä peukaloimaan. Avoimet Google-istunnot voi tarkistaa ja sulkea: Selaa Gmail-ikkuna aivan alas ja etsi oikealta alhaalta kohta Tiedot. Kuvassa kerrotaan, että olen sisäänkirjautuneena yhdessä muussa sijainnissa ja tässä tapauksessa on kyseessä iPad.

Kun napsautat Tiedot-kohtaa, saat näkyviin enemmän yksityiskohtia istunnoistasi. Se, mitä sinun kannattaa seurata on IP-osoitteen sarake. Näin neuvoo Googlen oma ohje:

“Jos kirjaudut yleensä Gmailiin tietyltä tietokoneelta, IP-osoitteen pitäisi olla sama tai alkaa samoilla numeroilla (esim. 172.16.xx.xx). Jos huomaat IP-osoitteen, joka eroaa huomattavasti tavallisesta IP-osoitteestasi, tämä voi tarkoittaa joko sitä, että olet lähiaikoina käyttänyt sähköpostiasi toisesta paikasta, tai sitä, että joku muu on käyttänyt sähköpostiasi.”

Jos listassa näkyy ylimääräinen avoin istunto, voit sulkea istunnon tästä samasta ikkunasta. Jos istunnon tiedot näyttävät epäilyttäviltä, kannattaa vaihtaa myös salasana ja seurata tilannetta tämän jälkeen muutamana päivänä.