FollowFriday kuuluu lukuisiin Twitter-käyttäjien itsensä luomiin käytäntöihin. Sen alkuperäinen ajatus on mitä mukavin: Lisäämällä perjantaisin toisen tviittaajan Twitter-tunnukseen merkinnän #FollowFriday tai nykyisin useammin #FF kertoo muille, että pitää kyseistä tviittaajaa seuraamisen arvoisena. Suomalaiset käyttävät myös merkintää #FollowFinn, jolloin suositus kohdistuu omaan maannaiseen tai -mieheen. Tapa kuvaa hyvin erästä sosiaalisen median keskeisistä periaatteista: käyttäjät päättävät itse siitä, mikä on arvokasta. Twitter-elämän ikimuistoisimpiin hetkiin kuuluu nähdä oma nimensä ensimmäisen kerran #FF:n taianomaisen hohteen loisteessa.
Ei tosin kestänyt kauaa kun tämäkin käytäntö päätyi kritiikin kohteeksi. FollowFriday syntyi käyttäjien toimesta ja he itse myös saivat aikaan sen vesittymisen. FollowFriday näyttää karanneen käsistä ja kärsineen inflaation. Se mitä on paljon tai liikaa, menettää väistämättä arvonsa. Chris Voss postauksessaan Why FollowFriday Doesnt Work and Must Stop:
"… this annoying barrage of junk very few people are listening to.."
Onko ensinnäkään mitään mieltä kohdistaa #FF-mainintoja niille, joilla jo muutenkin on paljon seuraajia? Mitä todennäköisimmin tällöin tulee suositelleeksi sellaista, jota oma seuraaja jo seuraa. Tietysti voi aina suositella tietämäänsä seuraajaharavaa siinä toivossa, että tämä kiitokseksi suosittelisi takaisin, jolloin taas itselle siunaantuisi uusia seuraajia, mutta onko lopulta kovinkaan uskottava suositus se, että saa takaisin antamansa #FF:n ikään kuin "kiitos samoin" -lausahduksena? Minusta tämä on juuri sitä virtuaalihännystelyä, jolla FollowFriday-idea on pilattu ja joka toisinaan ärsyttää sosiaalisessa mediassa muuallakin. Sen sijaan, että hivelee nimekkäitä tai paljon seuraajia haalineita tviittaajia, kannattaisi ehkä nostaa esiin uusia hyviä tyyppejä. Miten olisi esimerkiksi se fiksu ystäväsi, joka tuli Twitteriin viikko sitten ja jolla ei vielä ole montaa seuraajaa?
Kun suosittelee kaikkia, ei lopulta suosittele ketään. Jos joka perjantai pitää tapanaan tyhjentää Twitteriin koko seurattaviensa listan, onko se enää uskottavaa. Voisi tietysti tyytyä vähempään ja nostaa esille vain parhaiden kavereidensa nimet, mutta onko silläkään mitään merkitystä ainakaan siinä mielessä mikä oli FollowFridayn alkuperäinen idea? Eikö arvokkaampaa olisi valita muutama tviittaaja ja perustella, miksi heitä kannattaisi seurata tai kertoa mitä itse kokee heiltä saaneensa?
Kun listat tulivat Twitteriin, moni arveli, että ne tekevät FollowFridayn tarpeettomaksi. Itsekin sanoin yhteen aikaan, että lakkaan osallistumasta koko #FF-juttuun, sillä se lisää vain hälyä ja listalle pääsyhän kuitenkin vastaa FollowFriday-suositusta. Näin ei ainakaan omalla kohdallani kuitenkaan tapahtunut, sillä esimerkiksi suomalaiset tviittaajat lisään enemmän tai vähemmän epäsäännöllisesti Finland-listalle. Sinne päätyvät rinnakkain todella aktiiviset ja hyvää sisältöä tuottavat suomalaiset sekä ne, jotka ovat suojanneet tilinsä ja joista en koskaan tule tietämään miten loistavaa sisältöä heillä olisi ollut…
Toisaalta jonkin asiasanan mukaan nimetylle listalle pääsy tuntuu tänä päivänä arvokkaammalta kuin #FollowFriday. On hauskaa löytää itsensä listalta "geekgirls" tai "cool people to follow". Olen myös nähnyt #FF-listoja, mikä voisikin olla hyvä ja hälyä vähentävä idea.
Mitä mieltä sinä olet? Onko FollowFriday kärsinyt inflaation? Löydätkö kiinnostavia tviittaajia perjantaisin seuraamalla #FF-hashtageja? Itse muuten löysin tänään yhden @KatriK :n #FF-suosituksen perusteella, mutta se olikin ensimmäinen pitkään aikaan.
Olen huomannut, että vaikka itse olen aika usein FF-maininnoissa, en ole saanut yhtään(?) seuraajaa sitä kautta.
VastaaPoistaEn edes silloin kun seuraajia oli paljon vähemmän.
Itse en ole tehnyt yhtään FF-mainintaa, jos kiitoksia ei lueta, paitsi kerran suosittelin lappilaisina twiittaajia.
Vaikka en suhtaudu twitteriin kovin vakavasti ja siedän erittäin hyvin kaikenlaisia päivityksiä, niin täytyy myöntää, että perjantain ff-kohina suosituksineen ja kiitoksineen ärsyttää välillä.
Yritä kuitenkin välttää twitter-poliisin roolia. Twitterin syvin luonne on informaatiovirta ja sosiaalinen media on siinä ikäänkuin mausteena mukana.
Sielä kasvavassa virrassa ajalehtii nykyään vaikka mitä, mutta ei se mua haittaa, arvokaloja on vielä joukossa ja niitä voi saada kolmella tavalla: kärsivällisyydellä, taidolla tai tuurilla.
Itse luotan aika paljon tuuriin.
Ai siitä kohteliaisuudesta piti varmaan jotain sanoa:
söpöä, mutta aika turhaa. Paras kohteliaisuus on olla kiinnostava. Aina joskus.
@rautasilta Eero.
Kuten varmaan olet lukenut, minä olen niitä, jotka eivät tuota #FF-viestiä laita. Suurin syy on se, että seuraan todella monia tweettaajia ja olen saanut paljon heiltä. Kuitenkin, jos #FF laittaisin, lista ei mahtuisi yhteen viestiin ja jotenkin koen, että koko jutun merkitys katoaa, jos viestejä on tuossa monta.
VastaaPoistaHyvä ajatus olisi mainita vain ehkä pari ja heidätkin perusteluineen. Eikä perusteluna vain "antanut ajattelemisenaihetta" tms. (sehän on selviö, jos kerran seuraa).
sori kirjootusvire! Tarkoitin: "Yritän kuitenkin välttää twitter-poliisin roolia." Huolimattomuuttani se vääntyi kehoitukseksi, joka sinänsä kuulosti ihan twitter-poliisimaiselta! ; )
VastaaPoistaHyvää perjantaita!
Tervehdys ja kiitos hyvistä kommenteista, Eero ja Nettimuori. Olen huomannut saman kuin Eero, usean FF-maininnan täyteinen perjantai ei merkittävästi seuraajamääriä heilauta. Arvelen, että niitä ei kukaan enää lue, koska se on sitä samaa kaikki perjantait. Kerran tosin tapahtui kiintoisa ilmiö kun sain #FF:n eräältä oman alani melko arvostetulta tviittaajalta, joka noudattaa käytäntöä yksi henkilö/viikko + perustelut. Minulla tieto uusista seuraajista tulee Gmailiin, joka oli sattumoisin auki. Oli jotensakin hurjaa nähdä miten postilaatikko ryhtyi hetkeksi elämään. No, se oli sen kerran :)
VastaaPoistaKohtelaisuudesta yleensä: Se on minusta loppujen lopuksi hyvän nettikeskustelun perusta tai olisiko oikeampi sanoa: keskustelukumppanin kunnioittaminen. Toki lukijallakin jokin vastuu on etenkin Twitterissä - pitää ymmärtää mihin 140 merkkiä riittää. Joskus voi tilasyistä joutua olemaan vähän lakonisempi ja on vain luotettava vastapuolen taitoon lukea mikrobloggauskieltä :)
Heitänpä oman lusikkani soppaan… Minusta perusteltu #FF kohtuudella käytettynä on hyvä asia. Ihan twitter-urani alkutaipaleella löysin #FF:n kautta useita seurattavia, helmiäkin. Joten ehkä "konkareitten" suosittelemisellakin on paikkansa. Mutta listauksenomaiset #FF:t ilman perusteluita ovat turhia, ne menevät virran mukana herättämättä intohimoja.
VastaaPoistaKyllä, olen itsekin #FF-listoja julkaissut, lähinnä koska koin, että velvollisuuteni on kiittää minuun kohdistuneista huomioista. Nyt olen lopettanut listojen julkaisun ja annan rajallisen määrän perusteltuja huomioita heille, joiden kanssa olen kyseisen viikon aikana kokenut hienoja hetkiä SoMessa ja jotka ovat mielestäni aiemmin jääneet taholtani arvoaan vähemmälle huomiolle.
Kohteliasuus-näkökulmasta ajateltuna: kohteliaisuus ei ole paha asia missään sosiaalisen kanssakäymisen muodossa, mutta sen liiallinen esiintuominen ”syö” sen syvintä tarkoitusta. Olen Outin (ja varmaan teidän muidenkin) kanssa samoilla linjoilla siinä, että keskustelukumppanin kunnioittaminen on kaiken A ja O.
Summa summarum, laitan varmaan tänään muutaman perustellun #FF:n siinä toivossa, että joku ”vasta-aktivoitunut” twitterin käyttäjä löytää sen perusteella itselleen sopivia seurattavia. Mutta en kaipaa vasta#FF:a, jos sen ainoa peruste on vastata aiemmin lähettämääni.
En ensin tajunnut koko FF#-juttuja. Ja sitten huomasin saavani niitä itse! Ei niitä häiriöksi asti ole tuööiy, mutta en ole niitä oikein omaksi kokenut,vaikka pari kertaa olenkin äffäffännyt takaisin. Seuraajia tulee tasaisen tahtiin hiljakseen lisää.
VastaaPoistaMukava tavata teitä täälläkin Kairojen kulkija ja Timo. Kiitos kun jaoitte kokemuksianne FollowFriday-käytännöstä. On mukava lukea näkemyksiä tällä tavoin eri suunnilta.
VastaaPoistaHei!
VastaaPoistaHyvää keskustelua. Minusta on mukava saada #FF perusteluineen. Koen, että se on myös kiitos siitä että kyseinen henkilö on kokenut jakamani sisällön/ajatukset mielenkiintoisiksi ja suositeltavaksi. Samasta syystä minusta on mukava suositella muita #FF merkinnällä ja perusteluilla. Kiitokseksi siitä että jakanut mielenkiintoisia ajatuksia, linkkejä tms. Henkilö jonka tykkää seurata minun twittejäni, ehkä luottaa myös minun arviooni muista twittaajista, ja löytää sitä kautta uusia seurattavia.
Moikka JP! Sinullakin näyttää olevan avainsana tuo perustelut, mikä usein tuleekin esille kun eri blogeista lueskelee FollowFriday-pohdintoja. Itse olen vähentänyt FFää noin yhteen kymmenesosaan aikaisemmasta ja ryhtynyt perustelemaan joka ikisen. Perustelulla voi kertoa jotakin tyypin kiinnostuksen kohteista joten siitä on ehkä jollekin toiselle enemmän hyötyä kuin pitkästä nimilitaniasta.
VastaaPoistaMutta tietysti kukin tyylillään, voisihan sitä joku haluta esimerkiksi arpoa pitkästä nimilistasta joka kolmannen ihan antaakseen sattuman vaikuttaa :)
FF on systematisoitu twitterhuomiointi, joka ei niin hirveästi poikkea muusta positiivisesta olalle taputtelusta twitterin kautta.
VastaaPoistaOlen löytänyt mielenkiintoisia seurattavia FF:n kautta. Mutta parhaat keskustelut olen saanut skypen tai puhelimen kautta.
Saadut FFt imartelevat. Itse en ole jakanut niitä vielä ;-) Mutta olen korvamerkannut erikseen noin 10 special seurattavaa. @ajatusvesa
Piti muuten oikein miettiä, että miten olen itse löytänyt parhaat seurattavat...Minulle on tainnut käydä niin, että nenän eteen ilmaantunut RT-merkintä on useimmin vienyt hyvän tviittaajan jäljille.
VastaaPoista