Twitteriä vasta-alkajalle: retweet ja risuaita

Tässä artikkelissa valaisen paria Twitterin merkintätapaa, toisin sanoen kerron retweet-käytännöstä sekä hashtageista eli näistä kummallisista "risuaitamerkillä" varustetuista sanoista ja lyhenteistä. (Ainakin minä olisin tuntenut itseni hieman vähemmän pöhköksi n. puoli vuotta sitten, jos joku olisi kertonut nämä asiat.)
Esimerkiksi näin:

Suomeksi tässä tapahtuu seuraavaa: Olen lähettänyt uudelleen @Mindjet-tunnukselta (MindManager-ohjelmaa kehittävä yritys Twitterissä) tulleen viestin. Viestissä on linkki artikkeliin, jossa on MindManager-ohjelman käyttövinkkejä. Artikkeli sisälsi minusta sen verran käyttökelpoista tietoa, että ajattelin sen voivan kiinnostaa seuraajieni joukossa mahdollisesti olevia Mind Manager -käyttäjiä.
Varmaankin jo tästä päättelit, että retweet tehdään silloin, kun halutaan jakaa viesti tai siinä olevan linkin päästä löytyvä artikkeli omien seuraajien kanssa. Retweettaus tehdään yksinkertaisesti lisäämällä alkuperäisen viestin ja sen lähettäjän nimen eteen merkintä RT. Twitterin käyttöä helpottavissa apuohjelmissa* on yleensä valmis toiminto retweettausta varten. Käytännössä tällainen toiminto siirtää edelleen lähetettävän viestin viestikenttään sekä varustaa sen automaattisesti asianmukaisilla merkinnöillä. Jos 140:n merkin raja ei ole vielä täynnä, voit halutessasi kirjoittaa viestiin lisäkommentin.
Viestin eli tweetin lopussa olevat hashtagit #mindjet, #mindmanager jne. tarkoittavat sitä, että lähettäjä on halunnut määritellä tämän tweetin kuuluvaksi ko. luokkiin. Hashtag-käytäntö ei ole mikään Twitter-palvelun ominaisuus sinänsä vaan käyttäjäyhteisöstä itsestään lähtöisin oleva tapa luokitella viestejä. Merkinnällä pyritään helpottamaan tiettyyn aihealueeseen liittyvien tweettausten etsimistä. Hashtagien "puolivirallinen" hakemisto on osoitteessa http://hashtags.org/#
Hashtag-hakemisto ei ole maailman selkein. Hashtagit on listattu aakkosjärjestyksessä, mutta listassa on mahdottomasti hakusanoja, joiden joukossa on paljon pelkkiä kirjainlyhenteitä. Helpointa onkin kirjoittaa sivun hakukenttään kokeeksi merkkijono, jonka arvelee olevan jonkin aihealueen hashtag. Näin selviää onko kyseistä hakusanaa olemassa tai onko aihealueelle olemassa jokin muu samantapainen hakusana - haku nimittäin näyttää sellaisetkin hashtagit, joista syöttämäsi merkkijono muodostaa vain osan.
Hashtagien käytöstä on mielipiteitä sekä puolesta että vastaan. Joidenkin mielestä ne tuottavat vain lisää turhanaikaista hälyä Twitteriin ja tekevät viesteistä vaikeaselkoisia. On olemassa runsaasti blogiartikkeita, joissa pohditaan hyviä hashtag-käytäntöjä. Esimerkiksi C.G. Lynch artikkelissaan Twitter Tips: How and Why To Use Hashtags neuvoo käyttämään hashtagia vain silloin, kun se selkiyttää viestin sisältöä ja sitoo sen tiettyyn asiayhteyteen. Jos viestin konteksti on täysin ymmärrettävä ilman hashtagia, merkintää ei kannata lisätä.
Tässä vaiheessa huomaan kirjoittaneeni noin 400 sanaa eli artikkelista on tulossa blogiartikkeliksi taas pitkän puoleinen. Ehkä parempi ratkaisu olisi ollut kirjoittaa erilliset artikkelit sekä retweet-toiminnosta että hashtageista, mutta ehkä tämä toimii nyt pienenä starttipakettina ihmettelevälle Twitter-noviisille. Jatketaan vaikka jossakin vaiheessa syventävällä retweet- ja hashtag-artikkelilla.
Mitenkähän muuten retweet ja hashtag pitäisi suomentaa? Vai onko siinä edes mitään mieltä? Minusta esimerkiksi tweettaus on hyvä sana. Se kertoo heti, että lähetetään viestiä Twitter-nimisen palvelun välityksellä.
*Jos olet vastikään aloittanut Twitterin käytön eikä sinulla ole vielä apuohjelmaa, hanki sellainen mitä pikimmin. Esimerkiksi Firefox-selaimen käyttäjälle suosittelen alkajaisiksi vaikka TwitterFoxia , joka on huomaamaton sekä suhteellisen kevyt ja helppokäyttöinen.

LISÄYS 27.8.2013
Ainakin uudelleentviittaus on muuttunut näistä ajoista, joten kannattaa käydä lukemassa uudempi postaus aiheesta: Uudelleentviittauksen etiketti (remix).