Ennen joulua ryhdyin uteliaisuuttani testaamaan Twitter-yhteisöpalvelua ja lupasin myös kertoa käyttökokemuksistani. Kirjasin ylös Twitteriä kohtaan tuntemiani ennakkoluuloja, jotka löytyvät kokeilun aloitukseksi kirjoitetusta artikkelista. Ensimmäistä lukuun ottamatta ne pitivät melko lailla paikkansa!
Siis Twitterhän on "siis niinku silleen yhteisöllinen ja kaikkee". Jaa? Täytyy sanoa, että olin paljon enemmän hengissä ja vireämpi katsellessani yksinäni Blade Runneria kuin naputellessani viestejä Twitteriin. Sohvalla makoilua ja television katsomistahan pidetään ajanvietteistä passivoivimpana ja turmiollisimpana. Uskoisin kuitenkin ehkäiseväni esimerkiksi dementoitumistani elokuvien katselun maratonsessioilla tehokkaammin kuin solipsistisella virtuaalisella mölisemisellä, jollaiseksi Twitterin koin. No tietysti huonosta kokemuksesta voin syyttää itseäni, sillä kuka käskee ryhtyä tällaiseen joululomien ja vuodenvaihteen ympärillä, jolloin työkuvioihin lähinnä keskittyvä nettielämäni hiljenee muutenkin.
Mutta siihen ensimmäiseen ennakkoluulooni, joka ei pitänytkään paikkaansa: Yllättäen huomasin, että Twitter voisi oikeastaan helpottaa ajankäyttöongelmissa. Koska Twitter-kommentit on mahdollista saada näkymään blogissa, sitä voi käyttää bloginsa pitämiseen asutun näköisenä. Pari blogiartikkelia viikossa on tällä hetkellä minulle mahdollinen enimmäismäärä, mutta Twitterin avulla voisi heitellä vaikka päivittäin näkyviin kiinnostavia uutislinkkejä tai pieniä kommentteja. Blogiin yhdistettynä siis mikrobloggausta sanan varsinaisessa merkityksessä. Tällä hetkellä Twitterissä näkyy tieto uusimmasta blogiartikkelistani, mutta tämä palvelu ei ole käyttööni mielekäs, se siis joutaa jäämään pois.
Twitterin ja Deliciousin välille voisi tehdä myös jonkinlaisen työnjaon. Delicious-linkeissäni on tällä hetkellä aivan liikaa aineistoa, joka on auttamatta vanhaa ja pitäisi siivota pois. Jotta linkkikokoelmastani ei tulisi täysi kaaos, sinne kannattaisi lisätä merkintöjä nykyistä harkitummin. Twitter sopisi välittämään nopeammin vanhenevaa aineistoa. Esimerkiksi kiintoisa softavinkki Twitteriin; jos softa osoittautuu myös oikeasti käyttökelpoiseksi, syvällisempiä artikkeleita tai ohjelinkkejä Deliciousiin ja myöhemmin, mikäli tulen softaa kokeilleeksi, ehkä blogiartikkeli. Tai jotakin vastaavaa.
Sosiaalisen median työkaluja pitää nähtävästi vain kokeilla löytääkseen omiin tarpeisiinsa sopivat. Kriittinen pitää olla ja järkeä saa käyttää. Tässäkin pitää varoa lankeamasta valitettavan yleiseen uusi vs. vanha -harhaan. Uusi ei ole hyvä vain siksi, että se on uutta. Vanha ei myöskään ole huonoa vain siksi, että se on vanhaa*. Viisas poimii sekä uudesta että vanhasta itselleen käyttökelpoisen.
*Koska me ihmiset olemme erilaisia, uusi vs. vanha -harhan ajatuskulku voi olla käänteinenkin. Joten: Vanha ei ole hyvää vain siksi, että niin on ennenkin tehty, eikä uusi ole pahasta vain siksi, että se on uutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti