Ellet tiedä mitä ostaisit läheiselle ihmiselle joululahjaksi, harkitse intialaisen Aravind Adigan
Booker-palkittua esikoisteosta White Tiger. Tai osta se itsellesi kiitokseksi siitä, että olet taas vuoden ajan tehnyt parhaasi. Valitettavasti en osaa nyt kertoa, ollaanko kirjaa mahdollisesti suomentamassa ja kenen toimesta.
Kirja kertoo Balramista, joka syntyy köyhään intialaiskylään ja etenee menestyväksi yrittäjäksi. Nousujohteista uraa avittavat keinot eivät kaikilta osin kestä päivänvaloa. Kirja on rankka! Sellaiseksi sen tekee näennäisen kepeä ja humoristinen kerronta, jonka alta alkaa vähitellen paljastua painava tarina. Itse aloin tajuta vasta kirjan puolen välin tietämillä, että tästä on tulossa tavallista rankempi ja kieltämättä myös tavallista parempi Lukukokemus.
"Balram teaches us that religion doesn't create virtue, and money doesn't solve every problem–but decency can still be found in a corrupt world..." (ote takakannen tekstistä)Jos nyt mietit, että mitä kummaa tuo ihminen sekoilee, sillä hänhän on itse sanonut bloginsa aihepiirin liittyvän työhönsä – en ole missään tekemisissä romaanikirjallisuuden kanssa muuten kuin sen kuluttajana. No tarkkaavainen lie huomannut, että työhöni (ja kiinnostukseni kohteisiin) kuuluu ohjelmien käytön koulutuksen ohella myös asioita, jotka voisi lukea lähinnä aikuiskasvatuksen tieteenalaan lukeutuviksi. (Kunhan keksisin miten selviydyn muista töistäni 4 tunnin työviikolla, voisin aloittaa toisen blogin, jossa kirjoittaisin yksinomaan näistä "ihmisasioista".) Silloin kun haetaan ajatusurautumia tuulettavaa luettavaa ihmisenä kasvamisesta ja kehittymisestä, aikuisuudesta yleensä, itsensä johtamisesta yms. ei aina voida pitäytyä tietyllä kirjastoluokituksella merkityssä aineistossa. Eväitä ajatteluun on haettava jonkin verran laajemmalta alueelta. Toki se, että luokittelen teoksen kasvu- ja kehityskertomukseksi on vain yksi mahdollinen näkemys, jonka moni voi haluta kyseenalaistaa kirjan luettuaan. Päähenkilön elämänvaiheiden kautta pääsee joka tapauksessa pohtimaan ihmisen lähtökohtien merkitystä, yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa oman elämänsä kulkuun yhteisön sysiessä häntä sinne, tänne ja takaisin, tai ihmisen vastuuta ja velvollisuuksia.
Balramin ratkaisut nostavat esille monenlaisia moraalisia kysymyksiä, joihin ei vastauksia välttämättä löydy. Balram on kirjoitettu miellyttäväksi ja pohjimmiltaan hyväksi ihmiseksi, jota on yllättävän vaikea tuomita ja miksi oikeastaan pitäisikään, koska nopeasti oppivana kaverina hän vain toimii samalla tavalla, kuin on nähnyt itseään menestyneempien ja ylemmiksi kokemiensa tekevän.
Kirja on tietysti myös kuvaus tämän päivän Intiasta ja sellaisena se on herättänyt vastustusta. Mutta en kerro enempää, lue kirja itse. Ja olisi kiva kuulla sinun lukukokemuksestasi!
"…an Indian novel that explodes the clichés – ornamental prose, the scent of saffron – associated with that phrase. Welcome, instead, to an India where Microsoft call-centre workers tread the same pavement as beggars who burn street rubbish for warmth." Kirjan arvostelu, The Independent.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä, nimimerkillä ja anonyyminä. Tarkistan kuitenkin kaikki kommentit ennen julkaisemista, koska haluan blogini lukijoiden näkevän vain blogin aihepiiriin liittyvää tekstiä eikä mainoksia tai alatyyliä ja raivoamista.
Perusteltu asiallinen kritiikki on ilman muuta sallittua. Arvostan sitä eniten kun kirjoitat omalla nimelläsi, koska minäkin kirjoitan täällä omalla nimelläni.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.