Joulun viettoon

Tuolin ja näppäimistön välistä lähdetään nyt joululomalle Presentationzen-blogista löytyneen jouluvideon sävelten myötä. Ensi vuonna jatketaan!

Jotta tämä ei menisi pelkästään kivanpidoksi, käy katsomassa myös muut Presentationzenin artikkelin jouluvideot. Näet kaksi erilaista esimerkkiä tunteisiin vetoavasta esitystavasta. Toinen hyödyntää musiikkia ja liikkuvaa kuvaa, toisessa pelataan paljon yksinkertaisella vektorigrafiikalla. Garr Reynolds:

"Here are two Christmas-related video presentations that take quite different approaches to conveying their message (and a third video thrown in just in case you have not seen it and need to smile today)."

Toivotan kaikille blogiani seuranneille, kommentteja jättäneille ja myös sähköpostilla yhteyttä ottaneille oikein Rauhallista Joulua!

Outlook: Allekirjoitusten kopiointi

Tiesitkö, että Outlookiin määritellyt allekirjoitukset tallentuvat tiedostoiksi, jotka voidaan varmuuskopioida siinä missä muutkin tärkeät tiedostot. Tästä on apua esimerkiksi kahden koneen loukussa elävälle, koska allekirjoituksensa saa kätevästi siirrettyä koneesta toiseen.

Allekirjoitustiedostot tallentuvat html- ja rtf-tiedostoiksi (tai tekstitiedostoiksi). Lisäksi Outlook 2007:n muotoilumäärityksiin liittyviä tiedostoja varten luodaan kansiot, jotka ovat samannimiset kuin varsinaiset allekirjoitustiedostot. Kun teet varmuuskopioita, kopioi talteen kaikki tiedostot ja kansiot, jotka löydät allekirjoitusten kansiosta.

Allekirjoitustiedostojen kansion saat auki sekä Outlook 2003:sta että 2007:stä valitsemalla ensin Työkalut/Asetukset ja siirtymällä Sähköpostin muoto -välilehdelle. Napsauta Allekirjoitukset-painiketta painamalla samalla Ctrl-näppäintä, jolloin allekirjoitusten tallennuskansio aukeaa. Valitse tiedostot sekä kansiot ja kopioi ne esimerkiksi leikepöydän kautta muistitikulle.

Outlook 2007 -versiosta voidaan siirtää allekirjoitus Outlook 2003 -versioon kopioimalla talteen allekirjoitusten
kansiossa oleva html- ja RTF-tiedosto (tai mahdollisesti löytyvä tekstitiedosto) ja siirtämällä ne Outlook 2003:n allekirjoitusten tallennuskansioon. Toiseen suuntaan allekirjoitusten siirtäminen ei onnistu yhtä mutkattomasti. Outlook 2007 ei nimittäin tunnista vanhemman version tiedostoja ilman samannimistä kansiota, jonka sisältö taas johtaa jäljet MS Office 2007:n uuteen XML-pohjaiseen tiedostomuotoon:

Helpointa on avata vanhemman version allekirjoitustiedosto tekstieditoriin tai tekstinkäsittelyohjelmaan, avata allekirjoituksen luonti- tai muokkausikkuna Outlook 2007:ssä ja siirtää haluamansa tiedot leikepöydän kautta.

Olethan jo selvillä siitä, miten Outlookin viestit, tehtävät ja yhteystiedot varmuuskopioidaan? Ja olethan tehnyt tämän operaation säännöllisesti? Lisätietoja aiheesta löydät Microsoftin Ohje ja tuki -sivuston artikkelista.

Sähköposteille kuria ja järjestystä (ja lopetetaan kiireestä höpöttäminen)

Posti toi viime viikolla PC-Waren lehdykän, jossa oleva mainos kysyy: "Tiesitkö, että kiire on vanhanaikaista?" Olen ihan samaa mieltä. Kiireen taakse pitäisi alkaa jo katsoa tarkemmin eikä tyytyä kritiikittä toistamaan kiirepuhetta. Kiire on ihmisen aikaansaannos ja on täysin omassa vallassamme tehdäänkö sille jotakin vai ei!

Itse asiassa kiire on läpinäkyvä valhe, jolla ei enää huijaa ketään. Kun jätät asian tekemättä ja syytät kiirettä, kaikki kyllä tietävät, että tekemättä jäänyt ei ollut sinulle tarpeeksi tärkeä. Jokainen ehtii tehdä tärkeänä pitämänsä asiat!

Sähköposti eräine käyttötottumuksineen on kieltämättä yksi työpäivän aikavarkaista ja pahentaa kiireen vaikutelmaa. Sähköposti pakottaa juuttumaan koneen eteen selaamaan viestejä, joista olisi noin alkajaisiksi voitu välttää 25 %, mikäli lähettäjä olisi käyttänyt harkintaa jakelulistaa laatiessaan. Itsekin voi tehdä paljon. Esimerkiksi sähköpostiohjelman asetuksilla voi pyrkiä järjestelemään sähköpostikaaosta edes jollakin tavoin käsiteltäväksi.

Kuulin äskettäin, että Outlookin sääntöjen määrittelyvaihetta pidetään sekavana, joten ehkä on paikallaan antaa aiheesta hieman lisävalaistusta. Sääntöjen luontitoimintoon on hyvä totutella, koska sääntöjen avulla voit pitää ruodussa esimerkiksi usealta eri sähköpostitililtä tulevat postit tai lajitella vaikkapa eri projekteihin liittyvät viestit omiin kansioihinsa valmiiksi väriluokkamerkinnällä varustettuna. Vaihtoehtojahan riittää, kekseliään sääntönikkarin käsissä Outlook on tehokas työkalu.

Sekä Outlook 2003 että 2007 -versioissa pääset alkuun valitsemalla Työkalut/Säännöt ja ilmoitukset ja Uusi sääntö. Toiminto on muutenkin hyvin samanlainen molemmissa versioissa.

Lähettäjän liittäminen tiettyyn luokkaan:

Aloita ns. tyhjästä säännöstä valitsemalla Tarkista viestit niiden saapuessa ja napsauta Seuraava -painiketta.

Valitse ikkunan yläosasta ehdoksi lähettäjä: henkilö tai jakeluluettelo ja napsauta valintaikkunan alaosaan ilmestyvää henkilö tai jakeluluettelo -linkkiä, valitse yhteystieto luettelosta ja lisää Lähettäjä-painikkeella nimi. (Osoitteen voi myös kirjoittaa suoraan Lähettäjä-kenttään, ellei sitä ole lisännyt yhteystietoihin).

Valitse Seuraava-painike ja lisää toiseksi ehdoksi taas ikkunan yläosasta määritä se luokkaan Luokka, napsauta valintaikkunan alaosaan ilmestyvää Luokka-linkkiä ja valitse haluamasi väriluokka. Periaate on siis se, että valitset aina ehdon ikkunan yläosasta ja siirryt tarkentamaan sitä valintaikkunan alaosaan.

Lopeta valitsemalla Valmis. Huomaa, että tässä kohden olisit voinut jatkaa eteenpäin ja määritellä säännölle vielä poikkeuksia. Sääntöjen määrittelytoiminto on varsin joustava. Tosin monimutkaisia sääntöjä tehdessään ei kannata hosua, sillä saatat päätyä tilanteeseen, jossa ensimmäinen sääntö tekee muiden sääntöjen toteuttamisen mahdottomaksi (tämäkin on koettu!).

Säännön voi luoda myös saapuneesta viestistä: Valitse kakkospainikkeella viesti, josta haluat luoda säännön ja valitse pikavalikosta Luo sääntö. Valitse tilanteeseen sopivat vaihtoehdot. Lisäasetukset-painikkeella pääset valintaikkunaan, jossa sääntö luodaan ohjatusti, kuten edellä tehtiin.

Sähköpostin käyttötottumuksissa olisi tosiaan paljonkin ruodittavaa, mutta niistä joskus toiste. Tuhat sanaa -blogin artikkeliin "12 tapaa väärinkäyttää sähköpostia" on tiivistetty tyypillisimmät sähköpostiärsytykset.

Kokeilua: Twitter

Alkoi tuntua siltä, että tällä hetkellä meneillään oleva projektini (WSOYpron julkaiseman A-korttitutkintoon valmentavan oppimateriaalin päivitys uudistuksia vastaavaksi) vaatisi perehtymään hands-on -tasolla muuhunkin kuin blogeihin ja Delicious-kirjanmerkkeihin. Materiaalissa kuitenkin sivutaan sosiaalista mediaa, joten saattaisi olla tarpeen hankkia kokemuksia esimerkiksi mikrobloggauksesta vaikkapa edes vuoden loppuun asti. Se, etten ole puuhaan aiemmin ryhtynyt, johtuu siitä, että en näe mikrobloggauksen antavan itselleni mitään lisäarvoa. Lisäksi myönnän, että minulla on asiaan liittyen ennakkoluuloja, jotka voisin vaikkapa kirjoittaa auki. Katsotaan joskus, esimerkiksi uudenvuodenaattona (?)löytyikö niille vahvistusta vai yllätyinkö jossakin suhteessa:

1) Jaiku, Twitter tms. söisi ennestäänkin niukkaa aikaa, jota parin kolmen blogiartikkelin väsääminen viikossa verottaa ihan riittävästi. Blogiartikkeleista koen olevan sentään vähäistä hyötyä, mikrobloggauksesta en olisi niinkään varma.

2) Toisaalta edellinen on turha pelko, sillä harva työ- tai muistakaan ympyröistä tutuiksi tulleista ihmisistä käyttää Jaikua, Twitteriä tms. Kyllä ne olisivat sinne minutkin jo houkutelleet. Bloggaajiakin on vähän.

(Ihmiset, herätkää! Elämme mielenkiintoisia aikoja, joten kannattaisikohan edes kokeilla! Tai ehkä aika näyttää teidän olleen vain minua viisaampia ja kohdentaneen aikanne tärkeisiin asioihin.)

3) Kohtaan 2 liittyen: Koska tuttuja ihmisiä ei linjoilla notku, ketä kiinnostaisi olenko parhaillaan kirjoittamassa, kouluttamassa, joogaamassa, ylivilkkaita mäykkysiäni lenkittämässä vaiko K-Market Länsiväylässä ruokaostoksilla. No jaa, mikrobloggaaja voi kommentoida ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia, mutta näidenkin arvelen riemastuttavan lähinnä ennestään tuttuja.

4) Edelleen kohtaan 2 liittyen: Kaikesta kuuntelemastani verkostoitumisliturgiasta huolimatta en oikeasti usko, että mikrobloggaamalla löytäisin uusia mielenkiintoisia tuttavuuksia. Minulla on sellainen mielikuva, että etenkin näin pienessä maassa ennestään tutut puuhastelevat verkossa enimmäkseen keskenään ihan samoin kuin tekevät livenäkin. Ja tähän ei sisälly arvostelua, ihminen vain on sellainen.

Ennakkokäsitykset olivat siis siinä ja niistä huolimatta tai ehkä juuri niiden vuoksi ryntään pää edellä varsinaiseen kokeiluprojektiin! Ensin katselin sillä silmällä Jaikua, koska nimessä on mukava sointi ja olen nähnyt palvelun nimen vilahtavan tutuissa blogeissa. Oli jonkinlainen etukäteisluottamus tai positiivinen mielikuva palvelusta. Tunnuksen hankkiminen ei kuitenkaan ollut ihan niin yksinkertaista. Jaikuun pitää ilmeisesti saada kutsu joltakin vanhalta jaikulaiselta. Just, minähän tunnen niitä ainakin tusinan! Kohdan 4 ennakkoluulo siis vahvistui heti, mutta valinnan tekeminen helpottui.

Ja vaikutelma ensimmäisen käyttövuorokauden jälkeen: So what!

Joululahjavinkki tai lukemista itsellesi välipäiviksi

Ellet tiedä mitä ostaisit läheiselle ihmiselle joululahjaksi, harkitse intialaisen Aravind Adigan
Booker-palkittua esikoisteosta White Tiger. Tai osta se itsellesi kiitokseksi siitä, että olet taas vuoden ajan tehnyt parhaasi. Valitettavasti en osaa nyt kertoa, ollaanko kirjaa mahdollisesti suomentamassa ja kenen toimesta.

Kirja kertoo Balramista, joka syntyy köyhään intialaiskylään ja etenee menestyväksi yrittäjäksi. Nousujohteista uraa avittavat keinot eivät kaikilta osin kestä päivänvaloa. Kirja on rankka! Sellaiseksi sen tekee näennäisen kepeä ja humoristinen kerronta, jonka alta alkaa vähitellen paljastua painava tarina. Itse aloin tajuta vasta kirjan puolen välin tietämillä, että tästä on tulossa tavallista rankempi ja kieltämättä myös tavallista parempi Lukukokemus.

"Balram teaches us that religion doesn't create virtue, and money doesn't solve every problem–but decency can still be found in a corrupt world..." (ote takakannen tekstistä)

Jos nyt mietit, että mitä kummaa tuo ihminen sekoilee, sillä hänhän on itse sanonut bloginsa aihepiirin liittyvän työhönsä – en ole missään tekemisissä romaanikirjallisuuden kanssa muuten kuin sen kuluttajana. No tarkkaavainen lie huomannut, että työhöni (ja kiinnostukseni kohteisiin) kuuluu ohjelmien käytön koulutuksen ohella myös asioita, jotka voisi lukea lähinnä aikuiskasvatuksen tieteenalaan lukeutuviksi. (Kunhan keksisin miten selviydyn muista töistäni 4 tunnin työviikolla, voisin aloittaa toisen blogin, jossa kirjoittaisin yksinomaan näistä "ihmisasioista".) Silloin kun haetaan ajatusurautumia tuulettavaa luettavaa ihmisenä kasvamisesta ja kehittymisestä, aikuisuudesta yleensä, itsensä johtamisesta yms. ei aina voida pitäytyä tietyllä kirjastoluokituksella merkityssä aineistossa. Eväitä ajatteluun on haettava jonkin verran laajemmalta alueelta. Toki se, että luokittelen teoksen kasvu- ja kehityskertomukseksi on vain yksi mahdollinen näkemys, jonka moni voi haluta kyseenalaistaa kirjan luettuaan. Päähenkilön elämänvaiheiden kautta pääsee joka tapauksessa pohtimaan ihmisen lähtökohtien merkitystä, yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa oman elämänsä kulkuun yhteisön sysiessä häntä sinne, tänne ja takaisin, tai ihmisen vastuuta ja velvollisuuksia.

Balramin ratkaisut nostavat esille monenlaisia moraalisia kysymyksiä, joihin ei vastauksia välttämättä löydy. Balram on kirjoitettu miellyttäväksi ja pohjimmiltaan hyväksi ihmiseksi, jota on yllättävän vaikea tuomita ja miksi oikeastaan pitäisikään, koska nopeasti oppivana kaverina hän vain toimii samalla tavalla, kuin on nähnyt itseään menestyneempien ja ylemmiksi kokemiensa tekevän.

Kirja on tietysti myös kuvaus tämän päivän Intiasta ja sellaisena se on herättänyt vastustusta. Mutta en kerro enempää, lue kirja itse. Ja olisi kiva kuulla sinun lukukokemuksestasi!

"…an Indian novel that explodes the clichés – ornamental prose, the scent of saffron – associated with that phrase. Welcome, instead, to an India where Microsoft call-centre workers tread the same pavement as beggars who burn street rubbish for warmth." Kirjan arvostelu, The Independent.

Microsoft Office 14

Seuraava Office-versio (14) tekee tuloaan, vaikka tiedot aikatauluista tuntuvat vaihtelevan vähintään yhtä paljon kuin täkäläinen lumitilanne. Keräsin suunnilleen viimeisen kuukauden ajalta linkkejä, joiden kautta saat aiheesta lisätietoja:

Painotus on ensinnäkin vahvasti Web-yhteensopivuudessa, josta on saanut jo esimakua ilmaista Office Live tai Office Small Business Live -palvelua käyttämällä.

Aiheesta on suomenkielinen artikkeli Tietokone-lehden sivuilla. Uteliaammille on tässä linkki Paul Thurrot'in sivulle (paljon ruutukaappauskuvia!) ja englanninkieliseen videoon, jossa esitellään mm. edellä mainittua verkkokäyttöä sekä yhteistyöominaisuuksia, joihin on panostettu entisestään. Esimerkiksi usea henkilö voi muokata samaa asiakirjaa yhtä aikaa. Mielenkiintoista ja toisaalta on pakko todeta, että tätä web-toiminnallisuuttahan on ollut jo tarjolla ilmaisohjelmapuolella.

Jos/kun ryhdyt lataamaan videota katseltavaksi, Silverlight on oletuksena ja ellei sitä löydy, se tarjoudutaan asentamaan. Videon oikealla puolella on kuitenkin muita vaihtoehtoja, joten Silverlight ei siis ole pakollinen, vielä. Office 14 sen sijaan näyttää vahvasti tukeutuvan siihen. (Jos nyt joku miettii, että mikä ihmeen Silverlight, niin kyseessä on selain- ja ympäristöriippumaton laajennusosa, jonka olemassaolon tarkoituksen ymmärtänee parhaiten vertaamalla sitä Adoben Flash -laajennukseen).

Ei ole vielä tarkkaa tietoa siitä, miten uudet sovellukset paketoidaan ja jaellaan, ja tulevatko esimerkiksi web-pohjaiset tai mobiilisovellukset olemaan täysin erillään offline-tilassa käytettävistä sovelluksista. Lisää aiheesta varmasti kuullaan vielä näiden hiihtokelien aikana!