Mitäs me pässit

(Badamtam's Rock Enough eli Iitu)

Ihmisiä viedään monessa asiassa kuin pässiä narussa. Yhdeksi liekamuodoksi ovat muodostuneet kännykät ja etenkin kamerakännykät. Siis en todellakaan tiedä, mitä ajattelisin valokuvakilpailusta, johon voi osallistua ainoastaan lähettämällä kuvansa multimediaviestinä. En näe missään kohtaa, jossa olisi osoite sähköpostiviestinä lähetettävää kuvaa varten tai painiketta kuvan siirtämiseksi suoraan kilpailukuvien galleriaan. Kiintolevyni pullistelee kuvista, jotka on otettu kahdesta maailman kauneimmasta koirasta, mutta kameralla. Pitäisikö kuva siis siirtää ensin puhelimeen, jotta saisin lähettää sen 95 sentin hinnalla muiden katsottavaksi. Tai mennä tuonne takapihalle husimaan kännykkänsä kanssa vaikka taloudessa on huomattavasti laadukkaampia kameroita. Hoi! Meillä on esimerkiksi Flickr, jonne kuvansa saa lähettää ilmaiseksi!

Kilpailun järjestäjät ovat tehneet diilin, josta kaikki hyötyvät, tottakai. Sinällään tällaisessa ei ole mitään pahaa. Kilpailija saa koiranruokapussin tai makupalapussin ja palkinnot toimittava eläintarvikeliike pääsee ehkä täydentämään suoramarkkinointirekisteriään ja jää ehkä positiivisella tavalla ihmisten mieliin. Eihän tämä kilpailu ole ensimmäinen eikä viimeinen laatuaan ja hyvä on, elämme 2000-luvulla ja kauppa se on joka kannattaa. Varsinkin kun ihmiset suostuvat osallistumaan mainostamisen kuluihin.

Lisäys 26.10.
Juttelin ystävän kanssa vielä perjantaina tästä Keski-Suomen kaunein koira -valokuvakilpailusta ja hän sanoi suhtautuvansa siihen ihan kuin postikortin lähettämiseen ja kuulemma kilpailusivulta on kiva bongailla tuttujen koiria. Myönnän, että hän on ihan oikeassa. Hyviä näkökohtia.

Jäinkin miettimään, että miksi minulle sellainen vedätyksen maku edelleenkin jää tästä kilpailusta. Unohdetaan esimerkiksi kysymykset aineistoa koskevista oikeuksista ja osallistumisen sitominen tiettyyn välineeseen - maksoihan se postikorttikin ennenvanhaan ja itsekin lähetin lapsena Aku Ankan kilpailuvastauksia kirjeessä ja postikortilla, eihän siinä mitään. Silti olen edelleen hieman epäileväinen. Ehkäpä se on toteutuksen vanhanaikaisuus, joka antaa mielikuvan, että on nähty vähin mahdollinen vaiva houkuttelemaan ihmiset käyttämään kännykkäpalveluja ja edistämään lemmikkieläintarvikeliikkeen näkyvyyttä. Miksi ei saman tien lähtisi pikkuisen isommalla liikkeelle ja laittaisi kunnollista vuorovaikutteisuutta peliin, joka tänä päivänä ei liene ylivoimaisen vaikeaa tai kallista toteuttaa?

Ketä sitäpaitsi kuuluuu raatiin, joka valitsee lähetetyistä kuvista 10 kuvaa Keskisuomalaisen lukijoiden äänestettäväksi? Olen utelias? Millä meriiteillä raadin jäsenet on valittu? Miksi raadin jäsenten nimet eivät ole näkyvissä? Eikö sitä vielä ole koottu? Entä mihin koko raatia tarvitaan? Miksi lehden lukijat eivät olisi voineet äänestää jollakin viiden tähden systeemillä mielestään kauneimmat koirat loppukilpailuun saakka ja halutessaan kirjoittaa vaikka lyhyen perustelun valinnalleen?

Korostan vielä, että en tietenkään näe mitään väärää esimerkiksi siinä, että kilpailussa näkyvä lemmikkieläintarvikeliike on liikkeellä markkinointimielessä puhumattakaan muista tahoista, joille tämän järjestäminen tuo jotakin lisäarvoa. Näinhän on toimittava, jos jotakin yritystoimintaa aikoo vakavissaan harrastaa. Huolimaton ja selvästi vähällä vaivalla hutaistu toteutus kuitenkin jättää mielikuvan...no, huolimattomuudesta. Tämän kilpailun ympärille kun olisi voinut saada aikaan todella mukavan koiranystävien verkkoyhteisön, vieläpä näin Jyväskylän kansainvälisen koiranäyttelyn kynnyksellä.