Anja Alasilta kirjoittaa blogissaan puhelinmyyjistä. Sattui somasti, sillä itselläkin on ollut suunnitelmissa postaus samasta aiheesta. Yrittäjä tosiaan on vapaata riistaa puhelinmyyjille, mm. Asiakkuusmarkkinointiliiton verkkosivulla on seuraava kohta:
"Voiko yritys ilmoittaa yrityspuhelimiensa numeroita Robinson-palveluun?
Ei voi, Robinson-palvelu on perustettu kuluttajia varten. Yrityksellä on sähköisen viestinnän tietosuojalain mukaan oikeus kieltää sille suunnattu telemarkkinointi antamalla kielto soittavalle yritykselle. Yritysten luontaiseen rooliin elinkeinotoiminnan harjoittajina kuuluu markkinointiviestinnän vastaanottaminen. Tämän vuoksi yrityksille ei ole Suomessa olemassa erillistä Robinson-palvelua."
No hyvä, minun rooliini elinkeinotoiminnan harjoittajana kuuluu siis markkinointiviestinnän vastaanottaminen. Otan puhelun vastaan, totean sen markkinointiviestinnäksi ja lopetan sen. Vastaanotin puhelun. Minun ei sentään ole pakko kuunnella tätä markkinointiviestintää. Toistaiseksi olen yrittänyt lopettaa puhelut lyhyeen, mutta kohteliaasti. En kuitenkaan lupaa, etteikö lopetus jossakin vaiheessa muuttuisi ainoastaan lyhyeksi. Valitettavasti minulla ei ole sihteeriä torppaamassa näitä erikoistarjouksia, joita sataa kuin Anjunan markkinoilla tai soittelemassa telemarkkinontikieltoja puhelimarkkinontia harjoittaville yrityksille.
Viestintähän on ihmisten välistä toimintaa ja jotta se onnistuisi, viestinnän pitää saada aikaan jotakin positiivista kohteessaan. Sain hiljattain puhelun eräältä palveluntarjoajalta, jolle tulin sanoneeksi, että olin hankkinut vastaavanlaisen palvelun toiselta taholta. Siitä alkoi vähättely ja kaikenlaisten väittämien esittäminen toisen toimijan menettelytavoista. Tulos: Ei suinkaan hämmästely soittajan edustaman yrityksen ylivertaisesta osaamisesta vaan päätös painaa sitä puhelimessa olevaa punaista luurinkuvaa kun samasta talosta soitetaan seuraavan kerran. Rumaa käytöstä katkaista puhelu toisen ihmisen korvaan, erittäin rumaa. Mutta en ryhdy nyt selittelemään.
Tarjolla paikka hakemistossa, special only for you!
Kuten Alasilta postauksessaan toteaa, hakemistofirmojen tuottama lisäarvo vaikuttaisi olevan enimmäkseen yhtä tyhjän kanssa. Tämän saa selville jokainen tolkussaan oleva ihminen, joka osaa kirjoittaa hakusanan hakukoneoptimointi. Sen sijaan, että maksaa mansikoita paikasta web-luettelossa, kannattaa maksaa hakukoneoptimoijalle – tai ehkä parempi täsmentää, että kannattaisi jos meillä Suomessa vallitsisi edes siedettävä palvelukulttuuri. Itse tehtynä hakukoneoptimointi on osaamista ja kärsivällisyyttä vaativaa näperöintiä ja odottelua. Tosin sain jopa omilla kokeiluillani aikaan pienen, mutta selvästi havaittavan nousun hakutuloksissa. Opin samalla paljon uutta ja säästin euroja. Tosin pitäisi oppia vielä moninkertaisesti enemmän ja jaksaa puuhailla verkkosivunsa parissa. Mutta sekin on selvä, että näkyvyys hakutuloksissa ei ole näissä hommissa mikään tilausautomaatti. Paljon muutakin tarvitaan.
Seuraavassa postauksessa jatkuu taas Excel-vinkkisarja. Esittelyssä yksi uusista funktioista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti